Rakkautta, ihastumista, kiintymystä vai välittämistä

Ihmistunteiden kirjo parisuhteessa on laaja. Suurin osa ihmisistä ei osaa erottaa näitä tunteita toisistaan. Tästä taas seuraa yleensä ongelmia parisuhteessa ja elämässä.

Mitä nuorempana ihminen aloittaa parisuhteen sen hankalampi hänen on yleensä tunnistaa mitä tunteita hän oikeasti tuntee kumppaniaan kohtaan. Pitkäaikaisessa suhteessa toisesta tulee yleensä itsestäänselvyys jossain vaiheessa ja toisesta ei enää vaivauduta etsimään uusia puolia, vaan aletaan mieluummin haikailla sitä vihreämpää ruohoa aidan toisella puolella. Tästä seuraa myös ongelmia.

Ihminen voi olla rakastunut samalla kun hän on ihastunut. Ihminen voi rakastua ja rakastaa yhtä ihmistä, samalla kun hän ihastuu toisiin ihmisiin. Ihminen voi tuntea kiintymystä toista ihmistä kohtaan, vaikka hän ei rakasta tai ole ihastunut tähän ihmiseen. Ihminen voi välittää toisesta ihmisestä vaikka ei häntä rakasta tai ole häneen ihastunut. Toisaalta ihminen voi olla rakastunut, ihastunut, kiintynyt ja välittää vain yhdestä ihmisestä. Tämä ei ole luonnekysymys, vaan kysymys on siitä mitä haluaa tehdä ja mitä valintoja elämässään haluaa tehdä. Kaikki valinnat ovat mahdollisia, mutta kaikki valinnat eivät ole moraalisesti oikein.

Kun ihminen kypsyy hänelle kehittyy (ei tosin kaikille) jonkinlainen eettinen taju siitä, milloin hän tekee oikein ja milloin väärin. Tehdessään väärin, ihminen tiedostaa asian aina jollain tasolla ja se tekee hänelle pahan olon. Kehittymätön ihminen siirtää tämän pahan olon kumppaniinsa ja kokee että vika on kumppanissa, vaikka hänen pitäisi katsoa itseään ja omaa toimintamalliaan. Omien toimintamallien muuttamien on vaikeaa, niiden tiedostaminen vielä vaikeampaa.

Yleensä rakkaus tai ihastuminen voi muuttua kiintymykseksi ja välittämiseksi, kuten myös kiintymys ja välittäminen rakkaudeksi ja ihastumiseksi. Elämä on ihmeellistä.